Milloin elämä meni tällaiseksi? En edes tiedä missä vaiheessa puolisossani alkoi esiintymään narisistisia piirteitä, vai onko niitä ollut aina. Narsisti osaa niin hienovaraisesti ottaa itselleen valtaa, ettei uhri edes huomaa asiaa. Kun tarpeeksi monta vuotta kuulee olevansa huono jossakin asiassa, niin kyllähän siihen tottuu. Sitä pitää itseään huonona.

Teen minä mitä hyvänsä niin teen sen väärin. Jos en siivoa, olen laiska. Jos siivoan, niin siivoan väärin. Tai mitä hyvänsä sitten teenkin, teen sen väärin. Ripustan pyykit väärällä tavalla. Teen huonoa ruokaa. Vuosien varrella olen aina yrittänyt muuttaa käytöstäni oikeaan suuntaan, siihen suuntaan mitä puolisoni minun haluaa tekevän. Mutta vaikka kuinka yritän, teen kuitenkin aina lopulta väärin. Kuinka kauan sellaista pitää sietää? Elämä on yhtä selviämistarinaa päivästä päivään.

Missä on se mies johon aikoinaan rakastuin? Onko se hävinnyt kokonaan?